Uskonasioita vai uskon asioita?

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Aika tavoittamattoman kuuloinen tila. Terveyden käsitettä voidaan määritellä myös sairauden puuttumisella, joka antaa jo vähän joustoa WHO:n tiukahkoon määritelmään. Terveys on myös asenne. Tärkein terveyden määritelmä on ihmisen itsensä kokema tuntemus terveydestä. Se ei välttämättä ole täydellinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvoinnin tila tai tila ilman sairauksia. Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi diagnosoituja sairauksia ja toisaalta sairaaksi, vaikka jokainen määritelmän ulottuvuus olisi näennäisesti kunnossa.

Terveyden kolmiulotteisuus

Minulle terveys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin harmonista tilaa, jossa kuitenkin on joustovaraa. Fyysisen toimintakyvyn pettäessä tunnen itseni terveeksi, koska psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat riittävät paikkaamaan fyysisen osa-alueen vajaavuutta. Ei tarvitse mennä kovinkaan montaa vuotta taaksepäin elämässä, kun toinen käteni oli kuukausia käytännössä käyttökelvoton. En siitä huolimatta kokenut itseäni sairaaksi. Kysyttäessä olisin sanonut olevani terve. Kaksi muuta osa-aluetta; psyykkinen ja sosiaalinen, paikkasivat hienosti fyysisen toimintakyvyn vajausta.

Niin kuin insuliini on glukagonin vastavaikuttaja, onko terveys sairauden? Ovatko ne toisensa poissulkevia vai tasoittavia olotiloja? Sairauden sanotaan olevan tunnistettavissa oleva häiriö elimistön toiminnassa. Sairaus on normaalista poikkeava elimistön tila. Normaalin määritteleminen onkin haastavampi seikka. Se mikä on on minulle normaalia, ei ehkä ole sitä jolle kulle toiselle.

Iän myötä terveyden merkitys arvoasteikolla tekee huimaa nousukiitoa top kolmoseen. Ei ihme, sillä keho ei enää palaudu samalla tavoin kuin parikymppisenä ja ajatus omasta kuolemattomuudesta on karissut kauan aikaa sitten. Elämä on käyttänyt polvillaan kerran jos toisenkin. Toisaalta elämänjano on niin valtava, että terveyden ylläpitämiseksi ihminen on valmis aika kummallisiinkin ratkaisuihin ja valmis kokeilemaan hyvinkin erikoisia hoitomuotoja.

Terveys on myös bisnestä

Uskomuslääkintä (tai vaihtoehtolääkintä), erilaiset ”vaihtoehtoiset terapiat”, ihmedieetit sekä sadat erilaiset rohdot, joita omasta terveydestään huolestuneelle kansalaiselle tässäkin maassa kaupataan, muodostavat valtavan bisneksen. Lukuja en osaa tähän heittää, mutta vertauksena todettakoon, että Kela korvasi vuonna 2018 lääkekorvauksina 1,46 mrd euroa! Jos noin paljon on lääkekorvauksia, voi vain arvailla millaisia summia syydetään näihin muihin vaihtoehtoihin. Uskommeko faktoihin vai onko hyvinvoinnista huolehtiminen uskonasioita?

Blogissani tulen käsittelemään isolla kattauksella tätä kohtalaisen laajaa ja myös tunteita herättävää aihepiiriä. Pyrin suhtautumaan aiheisiin mahdollisimman objektiivisesti ja hakemaan tietoa lähdekriittisesti. Mahdollisuuksien mukaan kerään myös kokemuspohjaista tietoa. Minulla on jo muutama mielenkiintoinen aihe takataskussani, kuten C-vitamiinilääkintä ja -lääkärit (kiitos vain kollega vinkistä!), cambridge-ohjelma, ketogeeninen ruokavalio, diabeetikon kansalliset ravintosuositukset sekä vaikka mitä muuta! Ensihoitoa pyrin myös tuomaan lähemmäs kansalaisen arkea. Vaikka olen terveydenhuollon ammattihenkilö, huomioithan että kirjoitan bloggaajana, vaikkakin ammatillista osaamistani hyödyntäen.

Stay tuned!

Vaihtoehtoiset hoitomuodot ja uskomuslääkintä

hyvinvointivallio Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *