Ketogeeninen harmitus

Ehdin noudattaa ketogeenista ruokavaliota noin kaksi kuukautta. Se ei ole vielä pitkä aika ja asiasta paremmin tietävät varmasti sanoisivat, ettei kehoni ehtinyt täysin adaptoituakaan rasvapolttoiseksi. Tämä on varmasti totta. Kahdeksan viikkoa katkeamatonta ketoosia pidettiin yllä kasviksilla, öljyillä, lihoilla ja maitotuotteilla. Hyvin pysyi, mutta alun energisyys katosi kuin tuhka tuuleen suurin piirtein viikolla 7. Purin ketoosin pari päivää sitten. Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että lähtiessäni ketogeeniselle ruokavaliolle, minulla ei ollut mitään vahvaa lääketieteellistä tai hyvinvoinnillista perustetta. Toki energiatasojen nosto ja hyvinvoinnin kohentaminen ovat aina tavoittelemisen arvoisia seikkoja. Ennen kaikkea minua motivoi uteliaisuus ja kokeilunhalu. Täältä voit lukea tarkemmin, miten ketoosi vaikutti parhaimmillaan.

Tietysti mietin, että olisinko voinut jollain keinoin selättää ketoosin mukanaan tuomat hyvinvoinnilliset haasteet. Tätä pohdin sekä yksin että ystäväni kanssa sekä kyselin neuvoja yhteisöstä. Pitkällisten pohdintojen jälkeen hiilihydraattien nostaminen ja ketoosin katkaiseminen vaikuttivat olevan ainoa järkevä vaihtoehto, sillä monenlaista vippaskonstia oirekuvan korjaamiseen olin jo kokeillut. Toisekseen, koen että ravinnon tulee olla energisoivaa ja hyvinvointia tukevaa. Sen kanssa ei pitäisi joutua kikkailemaan. Kun nämä ulottuvuudet alkavat karata kauemmas, ei ole järkevää pitää kiinni ideologiasta vain sen itsensä vuoksi.

Ketoosin negatiivinen vaste

Ketoosissa keho käyttää polttoaineekseen hiilihydraattien sijaan ketoaineita, sillä hiilihydraatteja ei ole saatavilla. Tiukassa ketoosissa ne rajoitetaan alle 20 g/vrk. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että ennen ketogeeniselle ryhtymistä omat hh-määräni saattoivat olla reilusti yli 100 g/vrk eli en ollut edes nk. vähähiilihydraattisella (VHH) ruokavaliolla, vaan aivan puhtaasti sekasyöjä, jonka pääasiallinen energianlähde olivat hiilihydraatit. Kun hh-määrä laskee noin radikaalisti, kehosta poistuu runsaasti hiilihydraattien sitomia nesteitä ja sitä kautta elintärkeitä suoloja. Tätä korjataan elektrolyyttilisillä, suolalla sekä iltaisin tupla/tripla määrällä magnesiumia.

Laadukkaista ja riittävistä (??) mg-lisistä huolimatta jalat tahtoivat krampata etenkin alkuvaiheessa yöllä. Se vaiva väistyi kun sitkeästi vain lisäsin magnesiumia sekä join riittävästi. Elektrolyyttilisän (natrium, kalium, kloridi ja magnesium) tuplasin. Kuntosalitreeniä en ehtinyt tekemään niin intensiivisesti kuin sekasyöjänä parhaimmillaan tein, joten jaksamisesta sillä saralla hankala sanoa. Jonkinlaista ”satujumppaa” kuitenkin tein. Kestävyysliikuntaan ei merkittävää vaikutusta tällä ruokavaliolla ollut näin lyhyellä tarkastelujaksolla.

Sitten siihen merkittävimpään syyhyn, miksi päädyin purkamaan ketoosin: liian alhaiset verenpaineet, usein toistuvat kammiolisälyönnit, uupumus ja huimaus. Verenpainetasoni on aina ollut matala, mutta sRR (systolinen verenpaine eli ”yläpaine”) laski noin 85 mmHg, joka tietysti toi mukanaan huimailun. Uupumuksen syytä en osaa arvailla. Voi liittyä ketoosiin tai sitten ei. Varsin kattavasta labrapaketista ei selittävää löytynyt; kilpirauhas- ja tyroksiiniarvot, D-vitamiinitaso sekä ferritiini kunnossa. Myöskään minkäänlaista labrakokein varmistettavaa tulehdusvastetta ei kehossani ollut. Veriarvoissa kaikki hyvin! Myöskin kalorimäärä oli koko ajan riittävä. Kammiolisälyönnit ovat sinällään terveessä sydämessä vaarattomia, mutta keljun tuntoisia sydämen lisälyöntejä. Niitä minulla oli ollut runsaanlaisesti edellisen kerran varsin stressaavassa elämänvaiheessa. Kun stressi helpotti, lisälyönnit loppuivat. Nyt ne olivat taas palanneet, enkä mahtanut niille mitään.

Miten ketoosi puretaan?

Yksinkertaisimmillaan syömällä hiilariöverit, mutta väittävät ettei ole viisasta. Ketogeenisen ruokavalion FB-ryhmissä kanssaketoilijat purkivat morkkistaan hiilariövereiden jälkeen ja harmittelivat ketoosin katkeamista. Olot olivat monellakin olleet sangen karmeat. Yhdestä sun toisesta lähteestä sain lukea, että maltillinen hiilareiden nosto olisi viisasta. FB-yhteisössä sain myös ystävällisiä neuvoja välttää mm kauraa ja kypsentää kasvikset ja marjat, jotta paluu vanhaan olisi lempeämpi. En tietystikään noudattanut annettuja ohjeita, vaan söin sekä kaurapuuroa että kypsentämättömiä kasviksia ja marjoja. Vasta yli 100 g/ vrk katkaisi ketoosin. Minulle ei tullut mitään ”oloja”. Pari vatsanväännettä lenkkeillessä, siinä kaikki. Oli varmasti aivan hyvä, että ketoosi katkesi ennen kesän herkullisimpia juhlia!

Juhlissa tuli herkuteltua kohtuullisen napakasti ja uuteen aamuun heräilin ikään kuin varovasti, että josko ne ”olot” sieltä jyrää päälle. Ei jyränneet ja hyvä niin. Olo on nyt parempi, sillä matalat verenpaineet nousivat siedettäviin lukemiin, eikä aamu alkanut huimailulla. Myöskin kammiolisälyönnit ovat selkeästi vähentyneet. Energiatasossa ei mainittavaa vaikutusta ainakaan toistaiseksi. Varovaisen arvion mukaan uskallan väittää, että hiilareiden nosto ja ketoosin purku meni vähintäänkin sujuvasti ja vaikutus oli toivotunlainen.

Kasvispohjainen ruokavalio kokeiluun

Ketogeenista ruokavaliota noudattaessani käytin aika paljon lihaa ja eläinperäisiä tuotteita. Näinhän ei suinkaan ole pakko tehdä vaan vegaanikin voi noudattaa ketogeenista, joskin haasteellistahan se olisi ainakin allekirjoittaneelle ollut johtuen puhtaasti omasta tietämättömyydestäni. Kyllä silti usein mietin, että oikeasti syön tosi paljon eläinperäistä ruokaa. Miksi? Mihin minä sitä tarvitsen? Vastikään katsomani Netflix-dokumentti ”The Game Changers” avasi tähänkin asiaan silmiäni. Suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän dokumentin riippumatta siitä, mitä ajattelet ravinnosta. Kuvittelin olevani maallikoksi kohtuullisen hyvin hajulla ravintoasioista, mutta tämän katsottuani ymmärsin olevani vielä kovasti tietämätön. Koko ajatusmalliaan ei tietysti kannata perustaa yhdelle jenkkidokumentille, mutta kyllä tästä inspiroituu selvittämään asiaa lisää. Toinen katsomisen arvoinen dokkari tulee myös rapakon takaa: What The Health. Vahva suositus tällekin.

Pohjaton tiedonjano johti siihen lopputulemaan, että päätin jättää lihan pois ruokavaliostani. Kalan sallin itselleni ainakin toistaiseksi, sillä pakastin pullistelee villiä merilohta. Eläinperäisten tuotteiden (kuten jugurttien ja munien) käyttöä pyrin rajoittamaan niin paljon kuin se tällä tietämyksellä ja itsekurilla kohtuudella onnistuu. En osaa sanoa, kauanko tämä kokeiluni kestää. Kaksi viikkoa on varmasti liian lyhyt aika vaikutusten arvioimiseksi. Haluan uskoa, että pystyn noudattamaan tätäkin kokeilua ainakin yhtä pitkään kuin ketogeenistakin! Tulen kyllä kertomaan kokemuksiani tänne, mutta myös IG:hen @hyvinvointivallio.

Ketogeenisessä ruokavaliossa on mielestäni paljon hyvää, vaikka minulle se aiheuttikin hieman harmia. Hyvät rasvat, puhtaat raaka-aineet sekä lisääntynyt ymmärrys ravitsemuksesta ovat sellaista pääomaa, jota minulta ei enää pois viedä, vaikka ruokavalion noudattaminen ainakin toistaiseksi saakin väistyä.

hyvinvointivallio Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *