Kun ambulanssi ei kuljeta

Yleinen hätänumero Suomessa on 112. Numerosta vastaa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspäivystäjä, raudanluja ammattilainen ja soittajan tuki ja turva vaativassakin kriisitilanteessa. On tärkeää, että soittaja vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman selkeästi ja totuudenmukaisesti. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja tarvittaessa lähettää oikeanlainen apu paikalle. Hätäkeskus välittää tehtäviä ensihoidolle, poliisille, pelastukselle sekä sosiaalipäivystykselle. Jokainen hätäpuhelu ei automaattisesti johda tehtävän antoon millekään viranomaiselle.

Ensihoito on akuutisti sairastuneen tai vammautuneen hoitoa kentällä

Kansalaisen terveyteen kohdistuviin avunpyyntöihin vastaa ensihoitoyksikkö, joka on saanut tehtävän Hätäkeskukselta. Tehtävät ovat jaettu kiireellisyyden mukaan A, B, C ja D -luokkiin, joista A on kaikkein kiireellisin ja D kiireettömin ensihoitotehtävä. Ensihoidon tehtävänä on arvioida ja hoitaa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan terveydentilaa. Tarvittaessa potilas kuljetetaan tarkoituksenmukaisimpaan hoitolaitokseen. Ensihoito on osa terveydenhuollon järjestelmää ja tänä päivänä hoitotason yksiköissä sekä FinnHems -yksiköissä voidaan toteuttaa tehohoitotasoista hoitoa kentällä.

Säännöllisesti kentällä tulee vastaan tilanteita, joissa kansalainen on ”tilannut itselleen ambulanssin”. Kyseinen ilmaus kalskahtaa tämän päivän ensihoitajan korvaan hieman, sillä emme enää puhu sairaanKULJETUKSESTA vaan ensiHOIDOSTA. On ymmärrettävää, ettei harvakseltaan ambulanssia tarvitseva kansalainen ymmärrä, mitä eroa näillä käsitteillä on. Sen vuoksi hämmästys saattaa olla suurikin, kun ensihoitoyksikön miehistö kehoittaa kapsäkkeineen porstuassa kyytiä odottavaa kansalaista palaamaan takaisin pirtin puolelle hoidontarpeenarviointia varten. Takavuosina saattoikin olla niin, että tuttu sairaankuljettaja otti kansalaisen jousille ja karautti oikopäätä sairaalaan. Tänään asia on hieman toisin.

Hoidontarpeenarviointi on osa ensihoitoa

Hoidontarpeenarviointi on ensihoitajan tärkeimpiä työtehtäviä. Siinä käydään läpi tapahtumatiedot sekä tutkitaan huolellisesti ja käytettävissä olevin keinoin potilaan sen hetkinen terveydentila. Kentällä pystytään ottamaan sydäfilmiä sekä tekemään pienimuotoisesti jopa vierianalytiikkaa. Lisäksi käytössä on mm konsultaatiomahdollisuus terveyskeskus- ensihoitolääkärille. Potilasta ja omaisia kuunnellaan ja pyritään muodostamaan mahdollisimman tarkka ja totuudenmukainen käsitys kokonaistilanteesta. Mikäli terveydentila tai muu mahdollinen olosuhde vaatii, ensihoitoyksikkö kuljettaa potilaan tarkoituksenmukaisimpaan hoitolaitokseen soveltuvinta varausastetta (A, B, C tai D) käyttäen.

Usein hoidontarpeen arvioinnin ja/tai kohteessa tehtyjen hoitojen jälkeen voidaan päätyä lopputulokseen, että potilaan ei tarvitse lähteä hoitolaitokseen ensihoitoyksikön kuljettamana tai ollenkaan. Nykyaikaisin hoitomenetelmin ensihoito voi hoitaa potilaan kohteessa, eikä hoitolaitokseen tarvitse senkään vuoksi lähteä. Ammattikielessä puhutaan kuljettamattajättämispäätöksestä. Kuljettamattajättämispäätös pyritään aina tekemään yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Usein oma kyyti tai taksi on se soveltuvin kuljetusmuoto tai sitten välitöntä tarvetta lääkärikäynnille ei edes ensihoitajien arvion mukaan ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö potilas voisi hakeutua lääkäriin vaikka arvioin perusteella se ei juuri nyt tarpeen olisikaan. Kuljettamattajättämispäätöstä ei koskaan tehdä kevein perustein ja aina pyritään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Siitä huolimatta aika ajoin tällainen päätös aiheuttaa mieliharmia ja ihmetystä. Päätös perustuu sairaanhoitopiirin operatiivisiin ohjeisiin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Mikäli ensihoitoyksikkö lähtee kuljettamaan potilasta, se on sidottu sille nimenomaiselle tehtävälle ja on pois käytettävistä toiselle (mahdollisesti kiireiselle) tehtävälle. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla ilmiö korostuu. Jos kuljettava yksikkö ottaa potilaan kuljetettavaksi, jää iso alue pitkäksi aikaa ilman ambulanssia ja toisen yksikön saaminen alueelle voi kestää luvattoman kauan. Näin ollen on tärkeää, että kuljetuspäätös tehdään lääketieteellisin perustein ja silloin kun se on potilaan terveydentila huomioiden tarpeen.

Ambulanssilla tuotu potilas ei pääse päivystyksessä ohituskaistalle

Haluan korostaa, että ambulanssi kyllä ottaa kyytiin ja vie asianmukaiseen hoitolaitokseen aina kun siihen tarve on. Useimmat potilaat ovatkin varsin iloisia siitä, ettei heidän tarvinnutkaan lähteä minnekään. Mukaan mahtuu toki heitäkin, jotka olisivat kynsin hampain tahtoneet nimenomaan ambulanssilla ”isoon sairaalaan”, kun eihän tässä oman kylän terveyskeskuksessa mitään osata. Potilaan säännöllisessä ja kiireettömässä hoidossa oman terveyskeskuksen ammattilaiset ovat kuitenkin kultaakin kalliimpia aarteita. Jostain kumpuaa myös erikoinen ajatus, että ambulanssilla hoitolaitokseen saapuva potilas pääsee nopeammin hoitoon kuin omin kyydein saapuva. Tämä ei pidä paikkaansa. Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä eli vaivan mukaan, ei saapumisjärjestyksessä eikä ambulanssilla pääse ohituskaistalle.

Ei huolta, kansalainen! Meillä Suomessa on laadukas, kansainvälisenkin vertailun kestävä pitkälle kehittynyt ensihoitojärjestelmä. Terveytesi on timantinkovien ammattilaisten käsissä nyt ja tulevaisuudessakin.

hyvinvointivallio Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *